Kun järjestäminen tuntuu rämpimiseltä – Kuinka nepsy-ystävällinen organisointi voi auttaa?

Olisipa ihanan yksinkertaista, jos kodin järjestämisessä olisi kyse vain tavaroiden liikuttelusta tai mekaanisesta tavaroiden karsimisesta – tämän säästän ja tämä saa lähteä. Pari tuntia hommia, jonka jälkeen kaikki on yksinkertaisempaa ja mystisesti paremmin kuin ennen. Tosiasia kuitenkin on, ettei kyse ole koskaan ollut pelkästä tavaroiden fyysisestä järjestämisestä vaan omien tavaroiden ja oman kodin järjestämisessä kyse on ensisijaisesti tunnetyöskentelystä. 

Moni kaipaa rauhoittumista omassa kodissa, mutta sen sijaan, että töistä kotiin tullessa pääsisikin suoraan rentoutumaan vastassa onkin toinen työmaa. Pitäisi tehdä sitä, tätä ja tuota ja niiden lisäksi pyörittää perusarkea, jotta edes välttämättömyydet toteutuvat. Onko siis lopulta kovinkaan ihmeellistä, että pelkkä kodin järjestämisen ajattelu turhauttaa, ahdistaa ja lamaannuttaa. Päässä kummittelee ajatukset siitä, kuinka pitäisi yrittää enemmän ja pystyä parempaan samanaikaisesti kun ainakin alitajuisesti kokee syyllisyyttä siitä, ettei kykene pitämään kotiaan kunnossa.

Joskus pelkkä ajatus siivoamisesta tai tavaroiden järjestämisestä voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Aloittamisen vaikeus on varmasti toisinaan läsnä ihan jokaisen ihmisen arjessa, mutta arkipäivää se saattaa olla etenkin heille, joiden neurotyyppinä on ADHD. 

kuva ©pumpulifoto

Ympäristön järjestys vaikuttaa kykyyn säädellä tunteita

Etenkin ADHD-ihmisille koti ei ole pelkkä paikka, vaan se vaikuttaa suoraan keskittymiseen, mielialaan ja tunnesäätelyyn. Kun koti tai työtila on sekainen, sekaisuus ikäänkuin siirtyy myös pään sisälle, jolloin liialliset aistiärsykkeet ja keskeneräisyyden tunteet voivat johtaa joko ylivirittyneisyyteen tai vaihtoehtoisesti väsymykseen. Samalla noidankehä alkaakin jo muodostumaan: siinä missä järjestäminen ja siivoaminen helpottaisivat tilannetta pitkällä tähtäimellä, tässä hetkessä siivoaminen ja järjestely saattavat tuntua ylivoimaisilta tehtäviltä, joihin ei oikein saa tartuttua.

Mikäli kodin järjestys ei toimi, kyseessä on yleensä se, ettei käytetty menetelmä ole sopiva käyttäjälleen. Ratkaisu ei kuitenkaan ole yrittää väkisin pakottaa itseään täydelliseen järjestykseen ja ulkoapäin saneltuun muottiin vaan löytää ADHD-ystävällinen tapa organisoida omaa ympäristöään.

Lempeä järjestäminen ADHD:lle: Unohda täydellisyys ja keskity käytännöllisyyteen

Monet perinteiset järjestelymetodit perustuvat tarkkaan suunnitteluun ja kurinalaisuuteen. Vaikka rutiinit tukevat arkea niin kokemukseni mukaan ADHD-aivot tarvitsevat jotain muuta: helppoutta, visuaalisuutta ja joustavuutta. Kasasin muutaman hyväksi havaitun keinon, joiden avulla oman kodin järjestystä voi luoda lempeästi askel kerrallaan.

1. Hyödynnä ADHD:n luonnolliset vahvuudet

  • Tee järjestelystä nopeaa ja toiminnallista: soita musiikkia, laita ajastin ja tee itsellesi leikkimielinen haaste
  • Hyödynnä Pomodoroa tai muuta ajanhallintamenetelmää apuna ja muista palkita itsesi!
  • Pidä siivoushetket lyhyinä ja toistuvina, jotta kaaos ei pääse kasvamaan liian suureksi.
  • Hyväksy se, että riittävän hyvä on usein parempi kuin täydellinen. 

2. Tunnista sudenkuopat ja vältä ne

Järjestämisessä on muutama sudenkuoppa, johon helposti hairahtuu. Sudenkuoppia on nopeasti laskettuna ainakin kymmenen, mutta listasin tähän nyt neljä sellaista, joihin ammattijärjestäjänä törmään eniten:

  • Ylisuunnittelu ja toteutuksen venyminen – suunnitteluun ja erilaisten ratkaisujen etsimiseen voi jäädä jumiin, jolloin varsinainen järjestäminen ei pääse edes alkuun tai ei ainakaan etene lainkaan
  • Liian monimutkaiset säilytysratkaisut – Jos tavaroiden laittaminen paikoilleen vaatii liikaa vaiheita (esim. kannelliset laatikot tai liian tarkat järjestelmät, viikkausmetodit tai vastaavat), ne jäävät helposti käyttämättä.
  • Liian suurten kokonaisuuksien yrittäminen kerralla – Jos tavoitteena on järjestää koko koti, huone tai vaikkapa vain vaatekaappi yhdellä kertaa, on todennäköistä ettei projektia aloita lainkaan tai jos aloittaa, se jää kesken ja lopputuloksena on vielä isompi kaaos. Pienissä osissa (ja ihan oikeasti pienissä!) eteneminen vähentää kuormitusta ja lisää todennäköisyyttä onnistua.
  • Hairahtuminen – vastaan tuleva vanha postikortti, päiväkirja tai tarravihko avataan ja sitä luetaan. Yleensä sen jälkeen kun kaikki tavara on ensin vedetty kaapista ulos ja kokeiltu muutamaa vanhaa vaatetta ja kenkiä rippijuhlista. Kun sitten havahtuu lattialta hattuun, puuhkaan ja korkkareihin pukeutuneena vanhoja valokuvia selaamasta niin huomaakin, että flow on jo muualla ja moti mennyt.

3. Tee järjestyksestä mahdollisimman vaivaton

  • Unohda monimutkaiset säilytysjärjestelmät, joita on vaikea ylläpitää.
  • Käytä avoimia koreja (unohda kannet, ihan tosissaan yleensä niitä ei tule avattua vaan tavarat ovat kasassa kansien päällä..), koukkuja ja selkeitä laatikoita, joihin tavarat voi pudottaa ilman sen kummempaa ”oikeaan paikkaan” asettelua.
  • Pidä eniten käytetyt tavarat helposti saatavilla ja “piilota” tarvittaessa vähemmän tarpeelliset.
  • Huomioi, ettei kaappiin sujahtavat tavarat kerrostu toistensa päälle tai taakse: pidä asiat näkyvillä siten, että oven avatessasi näet heti mitä kaappi sisältää.

4. Hyödynnä visuaalisia vihjeitä

  • Selkeät etiketit, värikoodatut laatikot tai esimerkiksi valokuvat auttavat muistamaan, minne mikäkin kuuluu.
  • Kokeile lempeitä muistutuksia itsellesi: muistilappuja, kuvallisia ohjeita tai digitaalisia hälyjä esimerkiksi herätyskellon avulla.

5. Ota tunteet huomioon ja ota itseäsi kädestä kiinni

  • Järjestämisprosessi nostaa usein pintaan kaikenlaisia tunteita. Toisinaan etenkin hankalat tunteet ja kokemus epäonnistumisesta nousevat esille erityisen herkästi.
  • Kodin sekamelska ei ole merkki laiskuudesta vaan seurausta ADHD:n ominaisuuksista.
  • Palkitse itsesi pienistäkin edistysaskelista ja muista, että järjestys ei ole päämäärä vaan työkalu.
  • Sinä olet hyvä juuri noin. Se, ettei kodin järjestys toimi kertoo siitä, ettei oikeaa menetelmää juuri sinulle ole vielä löytynyt.

Entä jos riittävän hyvä olisikin tarpeeksi?
Voisiko koko systeemiä ihan vain keventää ja lähestyä asiaa uudella tavalla?

Emma Lahdensuu

Järjestyksen tehtävänä on palvella sinua eikä toisin päin

Ehkäpä tärkein oivallus nepsy-ystävälliseen järjestämiseen on se, ettei mitään sääntöjä ole: lopputuloksen ei tarvitse olla kaunis tai minimalistinen tai mitään muutakaan (ellet sitten aidosti itse halua niin) kunhan se toimii juuri sinun arjessasi. Toisinaan se saattaa tarkoittaa epätavalliselta tuntuvia ratkaisuja, kuten vaatteiden säilyttämistä avohyllyillä perinteisten kaappien sijaan, hammasharjojen sijoittaimista muualle kuin kylppäriin tai työpisteen järjestämistä niin, että kaikki tarpeellinen on jatkuvasti näkyvillä.

Jos näiden vuosien aikana jotain olen oppinut niin tämän: kun järjestämiseen suhtautuu lempeydellä ja joustavuudella, siitä tulee keino stressin vähentämiseen sen lisäämisen sijasta. 

Päivän päätteeksi kyse on kuitenkin hyvinvoinnista. Siksi tavaroiden ja järjestyksen tehtävänä on palvella sinua ja arkeasi eikä päinvastoin.

Emma